Hae
Honkajoki Oy:n toiminnan peruskivenä on kotimaisessa ruuantuotannossa syntyvien eläinperäisten sivutuotteiden käsittely, mutta sen ympärille on syntynyt ainutlaatuinen kiertotalouskonsepti. Konseptia on viime vuosina määrätietoisesti kehitetty kansainvälisille markkinoille ja yhtiössä iloitaankin nyt kauppasuhteiden avautumisesta Aasiaan. Comatec Groupiin kuuluva Oucons Oy on Honkajoen kumppani niin linjasuunnittelussa kuin kiertotalouskonseptin kehittämisessä.
Honkajoki Oy:n historia ylettyy vuoteen 1967 saakka. Keskellä samannimistä kylää Pohjois-Satakunnassa toimintansa aloittanut yritys on laajentunut pikkuhiljaa. Käännekohtana Honkajoki Oy:n yritystarinassa voidaan pitää 1990-luvun loppua.
– Euroopassa tuolloin levinnyt hullun lehmän tauti muutti merkittävästi niin lihantuotannon sivutuotteiden käsittelyä kuin tuotantoeläinten sairasteurastusta. Vuonna 2002 astui voimaan uusi sivutuotelainsäädäntö, minkä seurauksena esimerkiksi meillä niin käsittelyprosessi kuin linjastotkin menivät kokonaan uusiksi, Honkajoki Oy:n toimitusjohtaja Kari Valkosalo kertoo.
Se, mikä aikaisemmin nähtiin lähinnä ruokateollisuuden jätteenkäsittelynä, on tänä päivänä vastuullista toimintaa niin eläinten kuin ihmistenkin terveyden sekä ympäristön puolesta.
– Huolehdimme maatiloilla kuolleiden tuotantoeläinten keräilystä ja asianmukaisesta hävityksestä ja se on merkittävä asia taudinhallinnan kannalta. Toimimme myös tullin ja poliisin yhteistyökumppanina ja steriloimme rajoilla takavarikoituja tuotteita. Honkajoki Oy:ssä liiketoiminnalliset ja yhteiskunnalliset tavoitteet kulkevat rinnakkain, Valkosalo kuvailee.
Honkajoen tuotantolaitoksissa eläinperäiset sivutuotteet kuumennetaan ja kuivataan. Laitos käsittelee vuosittain 180 000 tonnia eläinperäistä raaka-ainetta, joka vastaa yli 5000 rekkalastillista. Tällä hetkellä prosessin lopputuotteet, lihaluujauho ja eläinrasva, myydään raaka-aineeksi muille.
– Lihaluujauhoa käytetään raaka-aineena maatalouden rehutuotannossa sekä lemmikkien ruokateollisuudessa. Valtaosa rasvasta menee Nesteelle, joka käyttää sitä MyDiesel-biopolttoaineen valmistuksessa. Meille olisi tietenkin kannattavampaa jalostaa tuottamamme raaka-aineet valmiiksi lopputuotteiksi ja siksi satsaamme omaan tuotekehitykseemme jatkuvasti, Valkosalo kertoo.
Kiertotalous alkoi kiinnostaa 1990-luvullaHonkajoella käsiteltävästä eläinperäisestä raaka-aineesta noin 60-70 % on vettä. Kuivausprosessin aikana vesi haihdutetaan ja se purkautuu höyrynä. Maailmalla vastaavissa laitoksissa höyry puhalletaan taivaalle, mutta Honkajoella sen hyödyntämistä alettiin pohtia jo 1990-luvulla.
– Käytännössä aloimme muuttaa höyryn kaukolämmöksi ja kuumaksi vedeksi, ja maatalousvaltaisella alueella kun ollaan, syntyi ajatus niiden kanavoimisesta kasvihuoneiden lämmittämiseen. Tänä päivänä hyödynnämme 30 000 megawattia jätelämpöä, jonka turvin naapurissa viljellään salaattia, tomaattia ja kurkkua seitsemän hehtaarin alueella ympäri vuoden. Ja kun aikanaan alkuun pääsimme, olemme olleet vahvasti vaikuttamassa myös biokaasulaitoksen, kompostointilaitoksen ja tuulipuiston perustamiseen tässä ympärillä, Valkosalo kehaisee.
Yhteistyö Comatec Groupiin kuuluvan Ouconsin kanssa alkoi vuonna 2014.
– Noihin aikoihin aloimme tosissamme tähyillä kansainvälisille markkinoille ja tarvitsimme lisää paukkuja niin linjasuunnitteluun kuin koko konseptin kehittämiseen. Oli hienoa, että löysimme paikallisen kumppanin, jonka kanssa yhteistyö on alusta alkaen ollut helppoa ja mutkatonta, Valkosalo sanoo.
Honkajoen kaltaisen kierrätyslaitoksen tuotantolinjastot eivät ole hyllytavaraa, vaan laitteita ja kuljettimia on kehitetty tuotantoprosessin vaatimuksia vastaaviksi. Ouconsin Teemu Santahuhta työskentelee tiiviisti Honkajoen tehtaalla ja osaamista ammennetaan puolin ja toisin.
– Toki linjastoissa hyödynnetään jonkin verran valmiita kaupallisia laitteita, mutta niiden lisäksi olemme päässeet suunnittelemaan esimerkiksi erilaisia kuljettimia, joita Honkajoella on vuosien varrella kehitelty heidän omista lähtökohdistaan. Itse olen oppinut Honkajoen tuotantoprosessista valtavasti ja sitä kautta voinut vastaavasti antaa omaa suunnitteluosaamistani niin tuotantolinjaston kuin koko konseptin kehittämiseen, Santahuhta sanoo.
Ouconsille yhteistyö Honkajoen kanssa on erityinen ylpeydenaihe, toteaa Ouconsin toimitusjohtaja Teppo Hiltunen.
– Haluamme olla jatkossakin tiivisti Honkajoen strateginen kumppani kehitettäessä heidän tuotantoa ja kiertotalouskonseptia myös kansainvälisille markkinoille.
– Yhteistyön kehittäminen on vaatinut myös meiltä paljon, ja olemme ottaneet käyttöön esimerkiksi uusia ohjelmistoja vastataksemme Honkajoen tarpeisiin, vahvistaa yhteistyön merkitystä Ouconsin Kankaanpään-yksikön vetäjä Toni Hämäläinen.
Honkajoen tuotantoprosessi on tänä päivänä täysin automaattinen, mutta vaatii pyöriäkseen paljon muutakin kuin napin painamista. Honkajoki Oy:n palveluksessa on 86 henkilöä. Käytännössä tuotantolaitos on käynnissä seitsemänä päivänä viikossa, vaikka raaka-ainekuljetukset taukoavatkin viikonlopuksi. Linjastot kun on puhdistettava ja desinfioitava säännöllisesti.
– Kun käsiteltävä raaka-aine on biologista massaa, vaatii se henkilöstöltä erityistä valppautta ja osaamista. Automaatiosta huolimatta tuotantoon sisältyy paljon käsityötä, sillä säännöllisesti otettavat näytteet käsitellään paikan päällä, ja puhdistusprosessi vaatii erityistä huolellisuutta, Honkajoki Oy:n tuotantojohtaja Matti Lehtinen kertoo.
Myöskään kehitystyö ei lopu koskaan.
– Ensinnäkin laitteet ovat kovilla ja vaativat jatkuvaa huoltoa ja kunnossapitoa. Emme lepää laakereillamme prosessikehityksenkään suhteen, vaan pientä hienosäätöä löytyy jatkuvasti, Lehtinen sanoo.
Honkajoki Oy:n kasvutavoitteet liittyvät nimenomaan vientimarkkinoille. Käsiteltävän raaka-aineen määrään kotimarkkinoilla ei ole odotettavissa merkittävää kasvua, mutta kiertotalouskonseptille on maailmalla tilausta.
– Esimerkiksi Aasiassa eläinperäiset sivutuotteet menevät vielä jätehuollon mukana kaatopaikoille poltettavaksi sen sijaan, että ne valjastettaisiin liiketoiminnaksi. Tuotantoprosessissa vapautuva rasva ja valkuainen voitaisiin käyttää eläinravinnon tuotantoon ostoravinteiden sijaan. Samalla vaikutettaisiin ratkaisevasti niin eläin- ja ihmisterveyteen kuin ympäristöönkin. Konseptihan mahdollistaa sen, että ulkopuolista energiaa ei tarvita ja jätevesikin voidaan puhdistaa itse, Valkosalo muistuttaa.
Ensimmäinen kauppa Aasiaan on jo sovittu, mutta Honkajoella yritetään suhtautua kasvuun maltilla.
– Ei sitä oikein edes ymmärrä, millaiset volyymit vaikkapa Kiinassa on. Pelkkä investointi-into ei kuitenkaan riitä, vaan lupaprosesseissa ja rahoituksen hankkimisessa menee oma aikansa. Kovin montaa laitosta emme voi olla samanaikaisesti edistämässä myöskään sen vuoksi, että meidän resurssimme muun muassa kouluttaa laitosten henkilökuntaa ovat rajalliset, Valkosalo sanoo.
Tulevaisuudenvisioissa Honkajoelle rakentuu eläinperäisten sivutuotteiden käsittelyn ja kiertotalouden osaamiskeskus, jossa kansainvälisten asiakkaiden henkilöstöä koulutetaan tuotantoprosessin osaajiksi.
– Kiinassahan esimerkiksi lihan käsittelyyn ja tarkastukseen on vuosien ajan haettu oppia Suomesta, he näkevät meidät juuri sopivana testilaboratoriona korkean teknologiaosaamisemme ja pienen kokomme vuoksi. Myyntimatkoilla pitkä historiamme alalla sekä tuotantoprosessin eteen itse tekemämme kehitystyö ovat osoittautuneet valttikorteiksi, toimitusjohtaja Valkosalo kertoo.
Viitisentoista vuotta toimitusjohtaja toiminut Kari Valkosalo pitää toimialaa haasteista huolimatta mielenkiintoisena. Virtaa riittää edelleen, ja kansainvälisen kaupan tuomat mahdollisuudet tuntuvat valtavilta.
– Ja onhan se nyt hienoa, että viimein uskallamme lähteä maailmalle sanomaan, että tämä me osataan!
