Hae
Golfkenttien hoitoon käytettävien koneiden markkina on usean miljardin maailmanlaajuinen bisnes, jossa toimitaan varsin perinteisin menetelmin. Suomalainen Turf Gamechanger on tuomassa markkinoille tämän vuoden aikana koneen ja samalla kokonaan uuden menetelmän nurmialueiden hoitoon. Menetelmä korvaa jopa kahdeksan golfkentänhoidon vaihetta yhdellä koneella, ja se soveltuu myös muiden korkealaatuisten nurmialueiden hoitoon.
Pitkän linjan suomalainen kenttämestari, agrologi Ilkka Kaivosoja on seurannut golfrakentamista ja kentänhoitoa 1980-luvulta asti. Golfliiton kenttäkonsulttina toimiessaan ja yli 100 kotimaista kenttää kiertäessään hän huomioi, kuinka huonolla hyötysuhteella kentät toimivat kaikessa kentän hoidossa. Erityisesti kalusto asetti rajoituksia toiminnalle.
Jo näiltä ajoilta jäi itämään ideoita konseptista, joka johti lopulta startup-yrityksen perustamiseen vuonna 2017 yhdessä pitkän linjan golftoimitusjohtajan Pasi Kristianssonin kanssa. Kun yhtiöön tuli pari vuotta myöhemmin mukaan kansainvälisen liiketoiminnan osaaja, diplomi-insinööri Ilkka Kankkunen, on kehitys edennyt rivakasti pisteeseen, jossa ensimmäinen kone on viimeistelyä vaille valmis testikäyttöön. Mikäli yllätyksiä ei testivaiheessa tule, Turf Gamechangerin myynti on tarkoitus käynnistää vielä vuoden 2021 aikana.
Maasta ja olosuhteista riippumatta vaatii kentänhoito nykymenetelmillä useita erillisiä laitteita, työvoimaa sekä logistiikan hallintaa, kun eri materiaaleja irrotetaan, tuodaan ja viedään kentälle. Kentänhoidon viikoittain toistuva työ on nurmen leikkaaminen, mitä varten nykyään käytetään erilaisia leikkureita. Näistä väylä- ja karheikkoleikkuun koneet voidaan korvata Turf Gamechanger -konealustaan sopivilla leikkuuyksiköillä. Herkille nurmipinnoille sopivan alustarakenteen sekä kattavan koneautomaation ansiosta, Turf Gamechanger koneet voidaan varustaa 11-yksikköisiksi, kun nykyisin suurimmat väyläleikkurit ovat 7-yksikköisiä.
Erikoishoitojen kahdeksan eri työvaihetta voidaan yhdistää Turf Gamechanger menetelmässä yhteen koneeseen, yhdellä ajokerralla suoritettavaksi. Kentän elinkaaren aikana kentän kunto rapistuu riippumatta siitä, miten hyvin ja usein hoitoja tehdään. Kentän alueelle alkaa muodostua vettä kerääviä painanteita ja peliväylien pinnan muodot muuttuvat, kunnes edessä on kallis ja aikaa vievä peruskorjaus. Pahimmillaan tämä tarkoittaa kentän sulkemista vuosiksi ja miljoonien investointeja uudelleen rakentamiseen. Turf Gamechanger -menetelmällä voidaan puuttua kaikkiin peruskorjaukseen johtaviin syihin jo erikoishoitojen aikana sekä pysäyttää ja jopa kääntää tuo kehitys toiseen suuntaan, jolloin peruskorjausta ei tarvita.
Turf Gamechangerin toinen koneyksikkö huolehtii logistiikasta. Hoitotöissä kertyvä jäte sekä tarvittava hiekka voidaan kuljettaa samalla yksiköllä meno-paluukuormina. Hoitokoneen purku ja kuormaus tapahtuvat samanaikaisesti.
Turf Gamechangerin tavoitteena on tiivistää kentän koko hoitoketju ja tuoda kaikki työvaiheet yhteen, sekä luoda konealusta, jolla voidaan hoitaa melkein kaikki golfkentällä tarvittavat hoitotyöt. Muutosta koko menetelmässä voi verrata siihen, miten metsänhoidon menetelmät ovat muuttuneet 70-luvulta tähän päivään.
Kun tarkastellaan monitoimilaitteen hyötyjä niputtamalla yhteen kaikki kentän hoitoon vaikuttavat tekijät, hoitoon kuluva aika, työvoimaresurssit, logistiikka ja kalusto, sekä lasketaan näille vuosittainen arvo, on säästö Turf Gamechanger -menetelmää käyttämällä vähintään 30 % henkilöstö-, materiaali- ja investointikuluissa. Ja vaikka säästöt ovat merkittävät, ovat ne oikeastaan sivutuote, sillä hoitotyön merkittävästi parempi laatu on ollut menetelmän kehittämisessä keskeisin tekijä.
– Pelaajat menevät golf-kentälle rentoutumaan ja viettämään aikaa ilman arjen häiriötekijöitä. Hoitoon tarvitaan kuitenkin kuivaa, sateetonta keliä eli työssä pitää olla samaan aikaan kuin pelaajat.
– Oikeastaan kriittisin tekijä on parantuneen laadun lisäksi ajansäästö. Nyt kun voidaan tiivistää tämä hoitojuna, kahdeksan työvaihetta yhteen ja nopeuttaa vielä sitäkin prosessia, on ihan päivän selvää, että se vapauttaa tilaa pelaajille. Tämä puolestaan nostaa kenttien käyttöastetta, määrittelee kokonaishyötyä Ilkka Kaivosoja.
Kun Ilkat ja comateclaiset kohtasivat Alihankintamessuilla syksyllä 2019, ovat asiat edenneet vauhdilla. Käytännössä yhden kalenterivuoden aikana on edetty konseptista valmiiseen proof-of-concept -demokoneeseen, jolla testiajot alkavat keväällä golfsesongin käynnistyttyä. Projektitunteja Comatecilla on kertynyt reilut 6000 ja parhaimmillaan eri osa-alueiden parissa on työskennellyt yli kymmenen suunnittelijaa.
Suunnittelijoille työ on ollut ”insinöörin unelma”. Kun maailmalla ei ole vastaava kilpailijoiden laitetta, on suunnittelutyö saatu aloittaa puhtaalta pöydältä. Pohjana oli kuitenkin pitkälle ja tarkkaan mietitty konsepti, joten tyhjäkäynniltä ja turhalta asioiden pyörittelyltä on vältytty. Comatecille projekti on merkinnyt myös todella monialaista tekemistä mekaniikasta sähkösuunnitteluun, automaatioon, hydrauliikkaan, turvallistamiseen ja tekniseen laskentaan.
Demokone on konepajalla työn alla ja valmiina koeajoon keväällä 2021
Koneen keskeisin osa on patentoitu kuormatila, jonka tilavuutta voidaan säädellä työn edetessä. Juuri tämä kuormatilan monipuolinen hyödyntäminen ja muunneltavuus mahdollista jopa kaikkien kahdeksan työvaiheen toteutuksen yhdellä kerralla. Koneen toinen merkittävä innovaatio on seitsenpyöräinen alustarakenne, joka ei rasita herkkiä nurmipintoja.
Herkullinen lähtötilanne on ollut samalla haaste, kun mistään ei ole löytynyt apuja tai valmiita malleja hyödynnettäväksi. Projektin pääsuunnittelijana Comatecilla toimineen Ville Linnan mukaan erityisesti koko ajosysteemin ja voimansiirron rakentaminen alustarakenteeseen vaati huolellista pohdintaa.
– Koneessa on kuusi hydraulimoottoria, jotka täytyi saada vetämään oikein. Suoraan ajo onnistui helposti. Mutta käännyttäessä ajovoimansiirron säätäminen niin, että moottorit toimivat synkassa ja tasaisesti tuotti hieman tavallista enemmän päänvaivaa, Linna toteaa.
– Tässä ratkaisuna oli vetomoottorien jakaminen eri hydraulipiireihin ja näiden välisten kuormanjakoventtiilien käyttö edistyneen koneautomaation ohjaamina. Ratkaisulla saadaan tuotettua mahdollisimman tasainen veto herkillä nurmipinnoilla erilaisissa ajo-olosuhteissa.
Myös itse konsepti vaati mekaniikkasuunnittelulta paljon. Kaikki toiminnallisuus oli saatava niin pieneen pakettiin, ettei koneen laitelayout nouse liian kookkaaksi. Yhteistyön tuloksena on kuitenkin kone, jossa on pystytty toteuttamaan käytännössä konseptin kaikki osa-alueet tiukalla aikataululla.
– Innovaattorina minulla on ollut hirveä määrä ideoita, ja olen miettinyt, onko näitä mahdollista toteuttaa. Meille konsepti on ollut selkeä, mutta miten siitä tehdään kone, on meidän osaamisen ulkopuolella. Mitä detaljimpaan asiaan on menty, sitä suurempaan rooliin nousi insinöörien osaaminen. Kuvittelin, että insinööritoimisto voisi olla hyvin faktoissa pysyvä ja tietyssä mielessä rajoittunut, mutta Comatecissa on ennakkoluulottomasti tartuttu kaikkeen.
– Kun konsepti lukittiin kesäkuussa 2020, olin hämmästynyt itsekin, että kaikki halutut asiat saatiin mukaan siihen raamiin, mitä olin vuosikymmenien aikana kehitellyt. Oikeastaan suunnittelu on johtanut lähes kaikkien asioiden toteuttamiseen, summaa Kaivosoja suunnittelutyötä.
Projektia Comatecilla johtaneen Jyrki Perälän mukaan yhteistyötä on tehty todella tiivistii asiakkaan kanssa.
– Palaveeraamme vähintään kaksi kertaa viikossa asiakkaan kanssa. Joka viikolle on tehty uusi 3D-malli, josta asiakas pystyy seuraamaan suunnittelun etenemistä reaaliajassa. Samalla me saamme jatkuvasti palautetta, että ollaan oikealla suunnalla. Näin on vältetty turhat mutkat suunnittelussa.
– Startup toimii toisenlaisella nopeudella kuin iso vakiintunut toimija. Ketteryys, jatkuva yhteydenpito ja avoimuus yhteistyössä ovat olleet ne tekijät, joilla on päästy tähän pisteeseen niin lyhyessä ajassa, linjaa yhteistyötä Ilkka Kankkunen.
Turf Gamechanger tuo hoitomenetelmät tälle vuosituhannelle myös automaation osalta. Koneessa hyödynnetään paikkatietojärjestelmään liittyvää automaatiota. Kone kerää maaperästä ja kasvustosta mittausdataa, joka lähetetään taustajärjestelmälle. Järjestelmä käsittelee tiedot ja palauttaa tiedon koneelle toimintaohjeiksi ja säätöarvoiksi.
Toinen tänä päivänä merkittävä tekijä on hyödynnettävän teknologian ekologisuus. Voimanlähteenä on tiukempien maiden päästö- ja pakokaasurajoitukset täyttävä 3,6 l dieselmoottori.
– Meillä on roadmap erilaisista toiminnallisuuksista ja kehityskohteista pitkälle tulevaisuuteen. Hybridi- tai sähkömoottori on yksi niistä. Kun nähdään, miten hybridit toimivat muussa työkonemaailmassa ja riittävän hyvää teknologiaa on saatavilla, harkitsemme tätä yhtenä vaihtoehtona, Ilkka Kaivosoja toteaa.
Jos testikäyttö tämän vuoden aikana sujuu suunnitelmien mukaan, alkaa koneen tuotannollistaminen ja myynti. Ilkka Kankkusen mukaan ensimmäiset asiakkaat löytyvät todennäköisimmin Skandinaviasta ja Pohjois-Euroopasta. Usko menetelmän mahdollisuuksiin on kova.
– Suurin este tulee olemaan henkinen. Golf on perinteinen laji, ja maailmasta löytyy kenttiä, joissa bunkkerit pitää vielä haravoida puupiikkisellä haravalla. Liikkeelle lähdetään early adoptereista, ja kun kentistä vastaaviksi tulee nuori sukupolvi, joka on tottunut käyttämään tietokoneita pienestä pitäen, eivät he varmasti halua palata vanhaan.
Volyymia on tarkoitus kasvattaa niin, että muutamassa vuodessa ollaan jo useamman sadan koneen toimitusmäärissä.
– Olemme tehneet suomalaisten kenttämestareiden kanssa yhteistyötä alkuvaiheista lähtien. Showstopperia ei ole tullut ja kaikki tietävät, että muutos kentänhoitoon täytyy tulla. Suomen golfkenttien taloudellinen tilanne on sellainen, että jos pystytään tarjoamaan yli 30 % kustannussäästö, se tulee erittäin tervetulleena kaikille. Suurin kysymys on ollut “koska saisi ostaa”, tiivistää tulevaisuuden odotukset Ilkka Kaivosoja.